Clostridium difficile

Aineisto

Clostridium Difficile (tunnetaan myös C. difficile tai C. diff) on bakteeri joka aiheuttaa tulehdustilan suolistostossa ja sitä kautta voimakkaan ripulin. Tulehdus on usein erittäin epämiellyttävä ja saataa toisinaan aiheuttaa hyvin vakavia suoliston toiminnan ongelmia. Bakteerin aiheuttama tauti tunnetaan myös nimellä antibioottiripuli.

Oireet

Tyypillisimmät bakteeritartunnan aiheuttamat oireet ovat:

  • Voimakas, useita kertoja päivän aikana iskevä ripuli
  • Korkea kuume
  • Ruokahalun menetys
  • Yleinen huonovointisuus
  • Vatsakivut
  • Nestehukka ja sen aiheuttamat oireet
Mikä on clostridium difficile?

Kuinka tauti tarttuu

Noin 3% aikuisväestöstä on tätä bakteeria elimistössään ja yleensä se on harmiton. Ongelmia alkaa muodostua kun bakteerikanta alkaa kasvaa hallitsemattomasti kehossa esimerkiksi antibioottikuurin yhteydessä. Nopeasti kasvava bakteerikanta saa kehon voimaan pahoin aiheuttaen ripulia. Ripulin kautta bakteerille aukeaa tilaisuuss poistua kehosta ja tartuttaa muita kohteita erityisesti jos hygieniasta ei pidetä huolta.

Kehosta poistuttuaan bakteerista muuntautuu itiöitä, jotka selviävät potilaan käsissä ja käsien koskettamilla pinnoilla hyvinkin pitkiä aikoja. Bakteeri leviää ihmiseltä toiselle kun sairastunut henkilö koskettaa esimerkiksi ja ovenkahvaa, jota myöhemmin koskettaa joku toinen ja bakteeri pääsee altistuneiden sormien välityksellä elimistöön esimerkiksi ruoan kautta.

Kenellä on riski sairastua?

Clostidium difficilelle altistunut potilas useimmiten saa taudin antibioottikuurin jälkeen, jolloin elimistön vastustuskyky on heikoimmillaan. Sairastumisriskiä nostaa myös seuraavat riskitekijät:

  • Potilas on ottanut antibiootteja useita erilaisia bakteerikantoja vastaan tai
  • Potilas on joutunut viettämään aikaa terveydenhuollon laitoksessa tai esimerkiksi hoivakodissa pitkittyneen ajan
  • Yli 65-vuotiailla vastustuskyky on tavanomaisesti nuorempia heikompi ja riski sairastua on korkeampi
  • Tautitilat kuten tulehduksellinen suolistosairaus (IBD), syöpä ja munuaissairaus kasvattaa sairastumisriskiä
  • Elimistön immuunijärjestelmää heikentävät mm. diabetes, kemoterapia ja steroidilääkitys
  • PPI- eli protonipumpun estäjälääkkeiden käyttö
  • Suolistoa koskevat leikkaukset kasvattavat riskiä

Koska on syytä mennä lääkäriin?

Ripuli on varsin yleinen antibioottien käyttöä seuraava oire eikä vielä aukottomasti kerro, että olisit altistunut taudille. Clostidioum difficile on kuitenkin vakava sairaus, joten hakeudu heti lääkärisi arvioitavaksi, mikäli tautia on syytä epäillä. Lääkärisi useimmiten lähettää ulostenäytteen jatkotutkimuksiin. Yleisesti otetaan myös verikoe, jolla kartoitetaan kuinka vakava tulehdustila on.

Clostridium Difficilen hoito

Osa potilaista tarvitsee akuuttia hoitoa sairaalassa. Lääkärisi arvioi tilanteesi ja kertoo parhaan ratkaisun tilanteessasi. Lievät tapaukset voidaan parantaa kotihoidossa. Vakavammat tapaukset hoidetaan sairaalassa, missä potilas usein pannaan eristykseen, jotta vältytään antibioottihoidon tulehduksien riskiä, sillä hoidossa käytettävät antibiootit tunnetusti laskevat potilaan immuunijärjestelmän tasoa.

Erilaisia hoitokeinoja ovat:

  • Jos on syytä epäillä jonkun käynnissäolevan antibioottikuurin olevan syynä tulehduksiin, sen käyttö lakkautetaan yleensä ensimmäisenä. Lievissä tapauksissa tämä riittää ainoana hoitotoimenpiteenä.
  • 10 - 14 päivän antibioottikuuri
  • Vakavissa tulehdustapauksissa vahingoittunut osa suolistoa joudutaan leikkaamaan pois. Tämä on kuitenkin varsin harvinaista.

Clostidium difficilen aiheuttamat tulehdukset paranevat yleisesti hyvin tehokkaasti lääkehoidolla ja potilas palaa täysiin voimiinsa viikon tai kahden kuluttua. Tulehdus voi kuitenkin uusiutua toipumisen jälkeen ja noin 15-20% tapauksissa potilas joutuu ottamaan uuden lääkekuurin tulehduksen taltuttamiseksi seuraavien 2-8 viikon aikana. Jos siis tulehduksesta parannuttuasi saat vastaavia oireita uudelleen, käänny välittömästi lääkärisi puoleen.

Taudin kotihoito

  • Jos on syytä epäillä jonkun käynnissäolevan antibioottikuurin olevan syynä tulehduksiin, sen käyttö lakkautetaan yleensä ensimmäisenä. Lievissä tapauksissa tämä riittää ainoana hoitotoimenpiteenä.
  • Juo paljon nestettä välttyäksesi nestehukan aiheuttamilta haitoilta. Nestehukassa elimistösi ei kykene kamppailemaan ulkoa tulevia bakteereita vastaan tehokkaasti.
  • Suosi yksipuolista ruokavaliota. Syö esimerkiksi ainoastaan keittoa, riisiä tai pastaa kerrallaan sekoittamatta sitä moniin muihin raaka-aineisiin. Näin ruoansulatusjärjestelmä pääsee helpommalla ja suolisto voi keskittyä ulkopuolisen tunkeutujan eliminoimiseen
  • Kipuihin voi käyttää parasetamolia
  • Älä missään nimessä käytä ripulin oireita ehkäiseviä lääkkeitä. Ne estävät bakteereiden poistumisen kehosta.
  • Pese käsiäsi jatkuvasti. Pese myös pinnat, joita koskettelet

Ulosteensiirto

Ulosteensiirto on tehokkaaksi ja turvalliseksi todettu hoitokeino ja siihen turvaudutaan yleensä kun tauti on uusiutunut potilaalla vähintään kerran. Ulosteensiirrossa potilaan lähiomaiselta otetaan terveitä suolistobakteereita, joita sitten peräruiskeen kautta annetaan tautia sairastavalle.

Leviämisriskin alentaminen

Clostridium difficile voi olla viheliäs ja jopa tappavan vaarallinen tauti joten on syytä tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet ettei edesauta bakteerin tarttumista muihin kanssaeläjiin. Toimi siis näin:

Muut lähteet

Arkkila P, Mattila E, Anttila V-J. Ulosteensiirto Clostridium difficile -infektion hoitona. Duodecim 2013;129(16):1671-9 1

Rannikko J, Karppelin M, Huttunen R, Syrjänen J. Probioottien tehosta aikuisilla ei näyttöä. Suomen Lääkärilehti 2017;72(7):412.